1. Toiminta-ajatus
2. Arvot
3. Toimintakulttuurin kuvaus
3.1 Johtamiskulttuuri
3.2 Tiedonkulku
3.3 Sitoutuminen työyhteisössä
3.4 Pedagoginen kehittäminen
3.5 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen
3.6 Koulun järjestysmääräykset
4. Oppimisympäristön kuvaus
4.1 Fyysinen oppimisympäristö
4.2 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö
5. Työtapojen kuvaus
6. Koulun tuntijako ja opetuksen painotukset
7. Yhteistyö siirtymävaiheissa
8. Yhteistyö muiden tahojen kanssa
9. Esiopetus
10. Koulun toiminnan arviointi
11. Erityisopetus
12. Liikenne-, kiusaamis-, turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat
12.1 Liikenneturvallisuussuunnitelma
12.2 Toiminta kiusaamistilanteissa
12.3 Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma

1. Toiminta-ajatus
Ihastjärven koulun toiminta-ajatus ohjaa koko koulun henkilöstön näkemys koulun toiminnasta ja sen kehittämisestä.

Elämänilo päälle Ihastjärven koulussa!
Elämänilo on:
tarttuu hetkeen, nauttii siitä mitä on
saa olla oma itsensä siinä ympäristössä missä on
turvallinen olo
yrittäminen lopputulosta tärkeämpi
yhteiset säännöt
yhteen hiileen puhaltaminen
avoimuus
kannustaminen ja positiivisuus
Tärkeänä on huomioida vahva itsetunto ja sen kehittäminen, erilaisuuden hyväksyminen, oikeudenmukaisuus, vastuuntuntoisuus, yhteistyö sekä työstä iloitseminen ja elämän kunnioitus.

Kasvaminen elämää varten yksilölliset tarpeet huomioiden. Tätä tuetaan korostamalla lapsen kokonaisvaltaista havaitsemista ja oppimista sekä aktiivisuutta ja vastuunkantamista itsestään ja ympäristöstään. Tärkeänä on antaa lapsillemme tulevaisuuteen tähtääviä valmiuksia. Tavoitteena on, että koulustamme lähtee joukko iloisia, positiivisesti ajattelevia, itseensä luottavia ja tiedonhaluisia elämään ponnistavia yksilöitä.

2. Arvot
Ihastjärven koulun toiminnan arvopohja on muodostettu vanhempien ja koko koulun henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa.
Rauhallisen ja turvallisen elinpiirin säilyttäminen.
ympäristö
koulun koko
Luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen ja koulun erityispiirteiden hyödyntäminen
Yhteishengen kasvattaminen esikoululaisista kuudesluokkalaisiin
koululla kaikki huolehtivat toinen toisistaan
Terveen itsetunnon kehittäminen. Opiskelu elämää, ei koulua varten.
Tärkeänä on järjestää oppijoille onnistumisen elämyksiä ja kokemuksia, jotka ovat avain sekä itsetuntoon että motivaatioon.
Koti, uskonto, isänmaa
jokainen saa uskoa omalla tavallaan
koulun tapahtumissa perinteet näkyvillä
kotiseudun tunteminen
Suvaitsevaisuus
erilaisuuden hyväksyminen
Huomioidaan yksilöllisyys koulussa ja kotona
otetaan oppilaan edistymisaste huomioon
taidot ja osaaminen huomioidaan

3. Toimintakulttuurin kuvaus
3.1 Johtamiskulttuuri
Ihastjärven koululla on rehtori ja vararehtori, jotka molemmat ovat luottamustoimisia. Henkilökunnan ja rehtorin vuorovaikutusta edistetään syksyisin ja keväisin käytävillä kehityskeskusteluilla. Koulussamme kunnioitetaan työyhteisön jäsenten avoimuutta ja ainutlaatuisuutta sekä sitä, että kaikilla on hyvä olla. Johtaminen ja päätökset perustuvat keskustelevaan demokratiaan. Yksilöllisyydellä tarkoitetaan henkilökunnan oikeutta ja mahdollisuutta tehdä työnsä omien näkemyksiensä, vahvuuksiensa ja toiveidensa mukaisesti.

3.2 Tiedonkulku
Vastuu tiedottamisesta on rehtorilla. Pyrimme jatkuvasti kehittämään tiedotusjärjestelmäämme tehden siitä mahdollisimman kattavan ja joustavan. Sen tehtävänä on tavoittaa kaikki koulussa työskentelevät, oppilaat, huoltajat, ulkopuoliset tahot, kyläyhteisö ja muut sidosryhmät.
Tiedottamisessa käytetään koulun blogia, joka löytyy internetistä osoitteesta <http://ihastjarvi.vuodatus.net/>, sinne henkilöstö laittaa kaikki tiedotteet, joita koulutyöskentelyssä tulee. Lisäksi luokittain on viikko- tai kuukausitiedotteita, jotka jaetaan paperiversioina koteihin. Jokaisella oppilaalla on reissuvihko, joka kulkee oppilaan repussa kodin ja koulun väliä.
Henkilökunnan tiedottaminen tapahtuu opettajanhuoneen kalenterin avulla sekä työyhteisöpalavereissa. Lisäksi henkilökunnan sähköpostit tukevat tiedonkulkua.

3.3 Sitoutuminen työyhteisössä
Koululla on yhteiset tavoitteet, jotka syksyisin määritellään kullekin lukuvuodelle ja arvioidaan keväisin (BSC) sekä tehdään kehittämisehdotuksia. Koulun toimintaa ohjaa visio ja toiminta-ajatus, jotka koko työyhteisö on sisäistänyt ja toteuttaa niitä. Opetustyö, joka koetaan yhteiskunnallisesti erittäin tärkeäksi tehtäväksi, on kollegiaalista yhteistoimintaa koko koulun ja erityisesti oppijoiden yksilöllisyyden huomioimiseksi. Yhteistoiminnassa korostuvat koko työyhteisön esimerkki ja vastuu. Yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioittamiseen, tasavertaisuuteen, työtovereiden tukeen, avoimuuteen ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen. Jokainen työyhteisön jäsen vastaa omalla toiminnallaan koulun ilmapiiristä. Kaikilla koulussa työskentelevillä on oikeus ja velvollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä yhteisöä koskevaan päätöksentekoon. Tulevaisuuden suunnittelun perustana on muutosten ennakointi mahdollisimman nopeasti, yhteiset kehityskeskustelut, viikoittaiset palaverit sekä kaikkien koulussa työskentelevien aloitteellinen toiminta.

3.4 Pedagoginen kehittäminen
Ihastjärven koulun keskeisenä pedagogisena ajatuksena on opettajien vahvoista aloista ponnistava osaaminen sekä mahdollisimman hyvän perusopetuksen toteuttaminen. Ohjaaminen, opettaminen ja oppiminen pyritään toteuttamaan konstruktivistisen pedagogiikan hengessä. Opetus- ja kasvatustyö nähdään kasvatuksena elämää varten korostaen lasten kokonaisvaltaista havaitsemista ja oppimista, heidän tunne-elämäänsä sekä toiminnallisuuttaan. Oppiminen nähdään oppijan omana aktiivisena taidon ja tiedon prosessina, jossa hän valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemmin oppimansa ja odotustensa pohjalta. Olennaista on oppijan oma kokeilu, ongelmaratkaisu ja ymmärtäminen. Kaikki osaaminen ja oppiminen edellyttävät tietojen ja taitojen yhteennivoutumista ymmärtämisen avulla. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta hyödyntämään omat mahdollisuutensa ja kykynsä ja löytämään oma yksilöllinen tuloksia tuottava oppimistyylinsä. Opettajan hyvä oppilaantuntemus on tärkeää.

3.5 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen
Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät moniin eri oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisilla ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Tämä toteutuminen näkyy koulun arkipäivän toiminnassa sekä lukuvuosittain erikseen sovittavissa koko koulun yhteisissä vuositeemojen toteutuksissa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa edetään myös ala- ja yläkoulun oppimispolku huomioiden, joka Ihastjärven koulun osalta tarkoittaa pohjoisen alueen yläkoulun eli Kalevankankaan koulun kanssa toteutettavaa yhteistyötä.

3.6 Koulun järjestysmääräykset
Järjestysmääräyksien tavoitteena on taata koulutyön rauhallinen sujuminen ja edistää kouluyhteisön jäsenten viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Järjestysmääräykset koskevat kaikkia koulun oppilaita. Niitä noudatetaan kouluaikana, koulun alueella, koulumatkoilla ja koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa (retket, teemapäivät, vierailut yms.)
Hyvät tavat
Kunnioitetaan toisiamme
Ollaan hyviä kavereita
Koulun rajat
Autetaan toisiamme
Huolehditaan yhteisistä tavaroista
Tullaan reippaana ja iloisena kouluun
Elämäniloa elämää varten
Hyvät tavat kaunistavat
Tervehdin
Kiitän
Pyydän ja annan anteeksi
Käyttäydyn ystävällisesti, kohteliaasti ja rehellisesti
Järjestys on järkevää
Pyydän puheenvuoron
Ruokailen rauhallisesti
Liikun sisätiloissa kävellen
Pyyhin jalkineeni
Laitan tavarat oikeille paikoilleen
Ystävyys yhdistää
Kaikki kelpaavat kavereiksi
Tarjoan apua pyytämättä
En kiusaa ketään sanoilla enkä teoilla
En vahingoita toisten omaisuutta
En heittele hiekkaa, kiviä enkä lumipalloja
Kannan vastuuni koulutyöstäni
Teen kotitehtäväni
Huolehdin opiskeluvälineistäni

4. Oppimisympäristön kuvaus
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

4.1 Fyysinen oppimisympäristö
Koulu toimii vuonna 1898 valmistuneessa ja 1975 peruskorjatussa rakennuksessa, jossa on käytössä kolme luokkahuonetta. Lisäksi koulun käyttöön on otettu entinen opettajan asunto, johon on sijoitettu monistus-, pienryhmä ja henkilökunnan taukotilat sekä rehtorin työhuone. Pihalla on opetuskäytössä väliaikainen parakkirakennus, jossa on teknisentyön tilat sekä pukuhuonetila, jota käytetään myös sisäliikuntatilana. Koululla on oma keittiö, jossa valmistetaan koululle ruoka. Koulun piha-alueella on myös vanha saunarakennus, varasto ja kellari. Koulun läheisyydessä on pururata sekä iso hiekkakenttä. Uimaopetus toteutetaan Rantakylän viihdeuimalassa. Koululla käy viikoittain kirjastoauto.
Sisäliikuntatunteja sekä teknisentyön tunteja joudutaan järjestämään kaupungin muissa kouluissa tilojen puutteen takia.

4.2 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö
Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.
Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

5. Työtapojen kuvaus
Kaikissa tilanteissa pyritään myönteisen ilmapiirin luomiseen elämyksien ja onnistumisien kautta. Opetusmenetelmiä valittaessa otetaan huomioon oppilaiden kehitysvaihe ja pyritään yksilöllisten piirteiden huomioimiseen siten kun se opetusryhmässä on mahdollista. Eri-ikäisten oppilaiden yhteistyö on koulussamme tärkeä asia. Opetuksessa pyritään huomioimaan aiheet/aihealueet, joissa eri-ikäisten oppilaiden olisi mahdollista toimia yhteistyössä. Ongelmakeskeiset oppimistilanteet ja oppilaan oma toiminnallisuus ovat oleellinen osa koulumme opetusmenetelmiä.

Pajatoiminta
Lukuvuodessa pyritään järjestämään muutamia koko koulua koskevia toimintapäiviä. Pajapäivinä toimitaan pienryhmissä. Päivän aikana on 3 – 5 toimintapistettä, joissa jokainen oppilasryhmä käy vuorollaan. Pajapäivien suunnittelusta vastaavat opettajat.

Kummitoiminta
Syksyisin 5 – 6 luokan oppilaat saavat kummioppilaan 0 – 1 luokkalaisista. Kummien tehtävänä on tukea pieniä koululaisia turvallisen koulutien alkuun. Kummitoiminnan suunnittelusta vastaavat opettajat. Mahdollisuuksien mukaan pidetään viikoittain kummituokioita.

Koulun kotisivujen ylläpitäminen
Tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä ja kehittymistä pidetään osana joka päiväistä toimintatapaa. Oppilaat vastaavat osittain blogin päivittämisestä. Kummioppilastoiminnan avulla myös nuoremmat koululaiset ohjataan blogin käyttöön ja pieninen juttujen kirjoittamiseen.

6. Koulun tuntijako ja opetuksen painotukset
Ihastjärven koulun tuntijako

tjako.jpg

7. Yhteistyö siirtymävaiheissa
Kun oppilas siirtyy esikoulusta kouluun, tietojen siirtyminen turvataan järjestämällä siirtotietopalaverit kevätlukukauden aikana mikäli opettaja vaihtuu tai esikoululainen tulee muualta kuin oman koulun esikoulusta ensimmäiselle luokalle. Tuleville esikoululaisille ja ensimmäisen luokan oppilaille sekä heidän vanhemmilleen järjestetään kouluun tutustumispäivä ja heille annetaan ilmoittautuessa tietopaketti.

Kun opettaja vaihtuu, edellinen opettaja ja tarvittaessa erityisopettaja siirtävät opetuksen kannalta tarpeelliset tiedot eteenpäin. Oppilaan siirtyessä alaluokilta yläluokille järjestetään sekä oppilaille että huoltajille mahdollisuus tutustua opiskeluun yläluokilla. Tutustumispäivä yläkouluun on huhti-toukokuussa kuudennen luokan keväällä. Kuudesluokkalaisille pidetään hiihtolomaan mennessä oppilaanohjauksen tunti, jossa kerrotaan opiskelusta ylä-luokilla. Tästä tunnista vastaa tulevan yläkoulun oppilaanohjauksen opettaja sekä järjestävänä osapuolena kuudesluokkalaisten opettaja.

8. Yhteistyö eri tahojen kanssa
Koulun ja kodin välinen yhteistyö on avointa ja aktiivista.
Ihastjärven koulu on avoin ja tekee yhteistyötä erilaisten koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kaikki yhteistyö tukee koulun perustehtävää. Keskeisimpiä koulun yhteistyökumppaneita ovat
Ihastjärven koulun neuvottelukunta
Ihastjärven kylätoimikunta
Ihastjärven maa- ja kotitalousseura
Pertti Hämäläinen (koulutaksi)
Ihastjärven kyläläiset
Mikkelin kaupungin muut koulut
Mikkeliläiset urheiluseurat ja yhdistykset
Etelä-Savon Liikunta
Seurakunta
Kulttuuritoimi (esim. kirjasto, museot, teatteri)
Viranomaiset (poliisi, palo- ja pelastuslaitos, terveystoimi jne.)
Liikenneturva
Peisinkorven Erä ja Ihastjärven metsästäjät
Yritykset

9. Esiopetus
Esiopetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena. Esikoululaiset ovat 1-luokan oppilaiden kanssa samassa luokassa ja heillä on yhteinen opettaja. Jokaiselle esikoululaiselle laaditaan henkilökohtainen esiopetussuunnitelma. Arviointia suoritetaan jatkuvasti ja esiopetuksen päätteeksi annetaan esiopetustodistus.
Koulumme noudattaa Mikkelin kaupungin esiopetussuunnitelmaa, joka on tullut voimaan 1.8.2006.

10. Erityisopetus
Koulumme erityisopettajana toimii kiertävä laaja-alainen erityisopettaja. Hän on paikalla yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi jokaisella luokanopettajalla on vähintään suoritettuna erityispedagogiikan perusopinnot. Erityispedagogiikan osaamista hyödynnetään jokapäiväisessä koulutyössä.

11. Koulun toiminnan arviointi
Arviointi on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustyötä. Arvioinnilla kehitetään kouluyhteisön toimintaa ja sen avulla saadaan selville, miten toiminta vastaa asetettuja tavoitteita. Arviointi tukeutuu koulun toiminta-ajatukseen ja arvoihin.
Arviointiin osallistuvat koko koulun työyhteisö, oppilaat ja mahdollisesti huoltajat sekä muut yhteistyötahot. Koulun opetuksellista toimintaa arvioidaan keväisin syksyllä laaditun lukuvuosisuunnitelman ja BSC-strategian muodossa ja samalla muodostetaan kehittämisnäkökohtia tulevaisuuteen. Koulu saa arviointi- ja palautetietoa myös päivittäisen toimintansa kautta kehityskeskustelujen, oppilashuollon, vanhempieniltojen ja huoltajatapaamisten kautta.
Oppilasarviointi keskittyy prosessiin, sillä oppiminen nähdään syklisenä tapahtumana, jossa uutta tietoa suhteutetaan aikaisemmin opittuun. Arviointi tulee nähdä opettajan, oppilaan ja huoltajan kannalta motivoivana ja ohjaavana.
Ihastjärven koululla järjestetään arviointikeskusteluja, joissa oppilaan kehittymistä, kasvamista ja oppimista arvioidaan oppilaan, hänen huoltajansa ja luokanopettajan yhteisissä keskusteluissa.

12. Liikenne-, kiusaamis-, turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat
12.1. Liikenneturvallisuussuunnitelma
Yleinen liikennekasvatus
Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu oppilaiden koulumatkojen ja piha-alueen turvallisuuden lisäämiseksi. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisessa ovat olleet mukana oppilaat, vanhemmat, henkilökunta ja Liikenneturva. Liikennekasvatusta annetaan koulussamme useisiin oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan käytämme myös poliisia liikennevalistuksessa. Tavoitteena on pitää liikenneturvallisuuspäivä joka toinen vuosi heti syksyn aluksi.

Turvalliset koulumatkareitit
Kaupunki on vakuuttanut oppilaat koululaisten tapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa varsinaisella kouluajalla, opetuksen aikana, voimisteltaessa, välitunneilla sekä otettaessa osaa koulujen opetussuunnitelman puitteissa järjestämiin urheilutilaisuuksiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, museoissa, tehtaissa sekä matkalla suorinta tietä kouluun ja koulusta.
Koulumatkan poiketessa normaalista (mm. kavereille menot, kaupunkimatkat) on tästä vanhempien ilmoitettava kirjallisesti opettajalle.
Oppilaan tulee noudattaa liikennesääntöjä koulumatkallaan. Oppilaan täytyy kulkea kotoa kouluun ja koulusta kotiin sovittua reittiä, jolloin oppilaan mahdollinen tapaturmien korvaus kuuluu koulun vakuutuksen piiriin.
0-2. luokkalaiset eivät voi tulla kouluun pyörällä ilman aikuista saattajaa. Oppilaan on pyöräillessään käytettävä pyöräilykypärää. Pimeän aikaan liikuttaessa jokaisella on velvollisuus käyttää heijastinta ja pyöräilijöiden ajovaloa.

Koulumatkojen vaarallisimmat kohdat
Oppilaan on varmistettava, ettei kummastakaan suunnasta tule autoja ja ylitettävä tie kohtisuoraan kävellen. Polkupyörä on talutettava tien ylitse. Kaupungista linja-autolla kouluun tulevat ylittävät tien vasta, kun linja-auto on poistunut estämästä näkyväisyyttä. Kaikki koululaiset kävelevät rauhallisesti tien vasenta reunaa jonossa peräkkäin.
Oppilaat voivat jäädä kotinsa kohdalla pois linja-auton kyydistä, mikäli se on turvallista.

Koulun välituntialue
Oppilaat eivät saa ilman lupaa poistua koulupäivän aikana välituntialueelta (kuva). Pyörät säilytetään pyörätelineissä koulun piha-alueella. Välituntien aikana pihalle ajaminen on kielletty. Pihalla tapahtuvien oppituntien aikaan piha suljetaan liikennöinniltä kylteillä.

Liikkuminen koulurakennuksessa
Koulun sisätiloissa kävellään rauhallisesti muita häiritsemättä. Kellon soitua oppilas tulee viivyttelemättä omaan luokkaan sovitusta sisäänkäynnistä.

Oppilaskuljetukset
Oppilaita kuljettavat tai hakevat taksit ajavat pihaan noudattaen erityistä varovaisuutta. Samoin vanhempien kuljettaessa lasta koulumatkalla tulee heidän ajaa pihassa erityisen varovasti. Linja-autot (esim. retkikuljetukset) poimivat oppilaat ja jättävät heidät kyydistään Ihastjärventien linja-autopysäkeillä. Välituntialueelle pysäköintiä on vältettävä koulupäivien aikana. Juhlien ja tapahtumien yhteydessä pysäköinti on sallittu koko koulun pihalla, ellei toisin ilmoiteta.
Ajosuunta pihalla: Sisääntulo pohjoisen liittymästä ja pihasta poistuminen koulun edestä, virallista pihatietä pitkin.

Pysäköinti pihalle
Pysäköinti koulun pihalle tapahtuu koulun takapuolelle koulun seinämälle sekä ulkorakennuksen seinämälle. Pysäköinti tehdään mahdollisuuksien mukaan siten, että liikkelle voi lähteä peruuttamatta.

Tavaraliikenne (tavaran jättö/nouto)
Huolto- ja tavarantoimitusajoneuvot, jotka joutuvat ajamaan koulun pihalle, tulevat kouluaikana pihalle noudattaen erityistä varovaisuutta. Välituntien ja ulkoliikuntatuntien aikana pihalle ei saa ajaa.

Liikennemerkit ja varoitukset
A Koulun kohdalla Ihastjärven tiellä on nopeusrajoitus -kyltit 60 km/h
B Koulun pihateillä on liikennemerkit talven hiihtolatujen ylityspaikoissa talvikaudella.
C Piha-aluetta rajataan pihalla tapahtuvien liikuntatuntien yms. toimintojen ajaksi.

Suunnitelmasta tiedottaminen
Liikennesuunnitelmasta tiedotetaan oppilaille ja huoltajille, koulutakseille, huoltomiehille, tavarantoimittajille, liikennöitsijöille sekä koulun henkilökunnalle.

Jatkotoimet ja tavoitteet
valaistus linja-autopysäkille ja saunalle
nopeusrajoituksien pudottaminen tavoitteena viedä asiaa eteenpäin 2007 keväällä
koulun piha-alueen liikennöinnin suunnittelu ja parkkipaikka henkilökunnalle ja vieraille tien puolelle
pyörätelineiden paikka
ylinopeuksiin vaikuttaminen mm. tiehoitokuntien kautta ja poliisin avustuksella
tiedotteita kylälle koulusta ja liikenteestä

12.2. Toiminta kiusaamistilanteissa
Koulussamme ei hyväksytä koulukiusaamista. Siihen puututaan välittömästi! Korostetaan varhaista puuttumista sekä vanhempien että koulun taholta.
Toimintamalli, kun kiusaamista on tapahtunut:
Luokan- tai aineenopettaja (englanninopettaja) keskustelee heti kiusaajien ja uhrin kanssa. Tästä tarvittava tieto kotiin.
Mikäli kiusaaminen jatkuu
Kaksi opettajaa, ko. oppilaat ja heidän vanhempansa kokoontuvat ja päättävät keinoista kiusaamisen lopettamiseksi. Jos kiusaaminen on ollut hyvin vakavaa, niin merkintä tässä vaiheessa koulun rangaistuskirjaan.
Mikäli kiusaaminen jatkuu
Koulukuraattori mukaan tilanteen selvittelyyn edellä esitettyjen tahojen lisäksi. Merkintä kiusaamisesta koulun rangaistuskirjaan.
Mikäli kiusaaminen yhä jatkuu, niin
Koulun oppilashuoltotyöryhmä mukaan tilanteen selvittelyyn ja kiusaamisen lopettamiseksi sekä rangaistuskeinojen etsimiseen.
Jos asiat eivät ole ratkenneet tähän mennessä, asia siirretään poliisin käsittelyyn.
Osapuolille tehdään aina selväksi mitä seuraa jos kiusaaminen jatkuu. Seurantajakso otetaan käyttöön viimeistään kohdassa 2.

12.3. Turvallisuus ja pelastussuunnitelma
Erillisinä, päivitetään vuosittain ja koko henkilökunta perehdytetään niihin.



Tästä takaisin aloitussivulle